torstai 26. helmikuuta 2015

Äidinmaitokorvikkeiden kansainvälinen markkinointikoodi


Kaikessa lyhykäisyydessään kyseessä on vuonna 1981 WHO:n ja YK:n lastenapurahaston (Unicef) yleiskokouksessa hyväksytty asetus (korvikekoodi), joka luotiin suojelemaan imetystä sekä äidinmaitokorvikkeiden laatua. 

Historiaa

Syyt tälle juontavat juurensa jo 1950-luvulle, jolloin korvikevalmistajien toimesta korvikkeita mainostettiin äidinmaitoa parempina tuotteina kehitysmaihin. Seurauksena moni lopetti imetyksen, sekoitti korvikejauheen likaiseen veteen ja/tai syötti huonosti streiloidusta pullosta. Tämän lisäksi vauvojen jäädessä ilman äidinmaidon vasta-aineita, lapsia sairastui ripuliin. WHO:n mukaan pulloruokittujen lasten kuolleisuus kasvoi 5-10-kertaiseksi kehitysmaissa. 1970-luvulla arvioitiin että vuodessa kuoli 3 miljoonaa vauvaa.
Seurauksena häikäilemättömästä markkinoinnista, maailmalla levisi yhä tänäkin päivänä jatkuva Nestlé-boikotti.

Koodin merkitys ja tavoite

Jos tänä päivänä ajattelee luonnonkatastrofialuetta, ihmiset ovat hädässä ja monien avustusjärjestöjen myötä paikalle tulee korvikkeiden ilmaisjakelua. Ihmiset saavat jokusen kuukauden ilmaisia korvikkeita, jotkut lopettavat suotta imettämisen paremman tiedon puutteessa ja kun ilmaisjakelu loppuu, huomataan ettei ihmisillä ole varaa korvikkeisiin. Loogisena seurauksena korvikejauhetta pihistellään ja lapsi syö laimeampaa korviketta, mikä johtaa aliravitsemukseen. Painolastina voidaan nähdä myös kriisialueella leviävät taudit. Tästä päästäänkin korvikekoodiin, joka suojelee meitä monelta murheelta.

Tavoite on pitää huoli lasten riittävästä ja turvallisesta ravitsemuksesta turvaamalla ja edistämällä rintaruokintaa. Jos korvikeruokintaa tarvitaan, varmistetaan niiden oikea käyttö antamalla riittävästi tietoa, sekä hoidetaan markkinointi ja jakelu asianmukaisesti.

Suomessa korvikekoodia ei ole ratifioitu siinä laajuudessa kuin WHO sen asetti. Meillä korvikekoodi koskee vain korvikkeita ja vieroitusvalmisteita. Tiukimmillaan koodi koskee myös taaperomaitoja, tuttipulloja ja tutteja, mihin Suomessa ei ole otettu kantaa. Suomessa korvikekoodia valvoo Evira.


Huom! Koodirikkomuksista tulee ilmoittaa oman kunnan terveystarkastajalle!

Kuinka korvikekoodi näkyy arjessa?

Arjessamme tämä näkyy siinä, että korvikepurkkien kyljistä ei löydy lasten kuvia tai muutakaan merkintää mikä ihannoisi korviketta. Huomatkaa kuitenkin ero taaperomaitoon / juniormaitoon, jonka markkinoinnissa kerrotaan miksi lapsesi pitäisi sitä juoda tai maitojuomapurkin kyljessä hyppelee iloinen lapsi.

Mainitseeko kukaan että sen ikäistä voisi imettääkin? Ja nyt kun tällaiselle on löydetty markkinarako, miten kukaan voi väittää ettei äidinmaidosta ole ravitsemuksellisesti mitään hyötyä lapsen täytettyä 1v.?

Kauppoja korvikekoodi velvoittaa siinä, ettei myynninedistämistä saa harjoittaa, eli ei alennuksia, tarjouksia, erillisiä teholavoja tai myyntipaikkaa hyllynpäätyyn. Hintamerkinnät eivät saa poiketa muista kaupan hyllyreunahintamerkinnöistä.

Terveydenhuoltohenkilöstöä korvikekoodi velvoittaa tukemaan imetystä. Neuvoloista tulisi saada ajantasaista ja näyttöön perustuvaa imetysohjausta. Jos korviketta tarvitaan, vanhemmat ovat oikeutettuja saamaan yksilöllistä, näyttöön perustuvaa ja imetystä tukevaa ohjausta korvikkeen oikeanlaiseen käyttöön (ks. lapsentahtinen pulloruokinta). Terveydenhuolto tai mikään tutkimus ei saa tarjota ilmaisia korvikenäytteitä, jos näitä tarjotaan, on tarjoajan annettava ilmaiset korvikkeet perheelle niin kauan kuin lapsi niitä tarvitsee. Korvikkeita ei saa olla näytillä missään tiloissa.

Ikävä kyllä neuvoloistakin jaetaan Nestlén hymynaamoja, Arlan lehmäkuvioisia neuvolakorttisuojia, seiniltä löytyy korvikevalmistajien ihastuttavan värikkäitä kuvia. Oma ensikosketus ammattilaisten seminaarista, jossa korvikevalmistajan tuotteita oli esillä, mietitytti. Tietoa tarvitaan, ei siinä mitään, mutta miltä näyttävät siellä jaettavat kynät ja vihkoset terveydenhoitajan huoneessa?

Parhaillaan vanhemmille saatetaan antaa lahjana tuttipullo ja tutti. Moni niistä ilahtuu, mutta millaisen viestin tuttipullon saaminen terveydenhuoltoa edustavalta henkilöltä antaa? ”Tässä, ei siitä sun imetyksestä kuitenkaan tule mitään, ota ihan kaiken varalta.” tai ”Tuttipullo ja tutti kuuluu vauva-aikaan.”

Maat ilman korvikekoodia 

Tiesitkö muuten että Yhdysvallat ei noudata äidinmaitokorvikkeiden kansainvälistä markkinointikoodia? 

Tällä hetkellä netissä kiertää hienosti tehty mainos mihin itsekin haksahdin. Kertavilkaisu kiskoi minusta sanat ”kaikki me halutaan lastemme parasta”, video jakoon ja vasta myöhemmin valkeni että kyse olikin Similacin korvikemainoksesta. Hyvinhän se näkyi videon lopussa, mutta joku hätähousu harvoin katsoo lopputekstejä. (Similac on yksi Yhdysvaltojen suurimpia korvikevalmistajia, nimikin on aikamoinen "similiar to lactation" joka luo tiettyjä mielikuvia kuluttajille.)



Millaisen kuvan video sinulle antaa imetyksestä tai korvikeruokinnasta? Onko kyse pelkästä elämäntapavalinnasta kuten kertakäyttövaipat tai kestovaipat? Tämä oli pelottavan hyvä mainos, koska itselläkään ei mikään varoituskello soinut ennen kuin joku muu huomautti asiasta.

Katso myös aikaisempi julkaisu Imetystä maailmalla.

Korvikekoodiin pääset tutustumaan lisää:

Kuusisto, R. & Taskinen, A. Tunnetko korvikekoodin? Imetyksen tuki Ry. http://www.imetys.fi/materiaali/tunnetko_korvikekoodin.pdf

Isomäki, R. Tappavaa maitojauhetta. 1996. Maailmankuvalehti. http://www.maailmankuvalehti.fi/node/3031
 
THL:



maanantai 2. helmikuuta 2015

Imetysluottamus ja vauvaperheen unirytmi

Oikea tieto siitä, mikä on vauvan normaalia käyttäytymistä antaa varmuutta omaan vanhemmuuteen. Jokaisella meillä on omat tapamme toimia ja perheet löytävät arkeensa sopivimmat tavat hoitaa lasta. Silti on musertavaa kuulla toisen suusta että teet väärin, lapsesi ei kuulukaan ennalta määrättyyn muottiin mikä taitaa kulkea suullisena perimätietona sukupolvelta tai ystävältä toiselle.

"Sitä ei kannata korjata mikä ei ole rikki", on monet tilanteet pelastanut lausahdus itselleni.

 Imetysluottamus


”Lapseni oli viikkoa vaille kolmikuinen. Syöttövälit olivat jo joku aika sitten pidentyneet eikä hän enää asunut rinnalla kuten vastasyntyneenä. Ympäröivä maailma kiinnosti ja pää pyöri kuin pienellä pöllöllä. Eräänä iltana kuitenkin istuin sohvalla iltaviidestä kymmeneen. 10 minuutin tauon aikana ehdin juoda jäähtyneen teeni ja imetin seuraavat kaksi tuntia torkahdellen. Koko yö ja seuraava päivä tuntuivat epätoivoisilta. Eikö maitoni enää riitä? Miksi lapsi on koko ajan rinnalla?”

Haluasitko vastaavassa tilanteessa kuulla tiheänimun kausista, ohimenevistä vaiheista joita tulee noin 3 viikon, 6 viikon, 3kk:n, 6kk:n ja 9kk:n iässä? Vai onko joku tuumannut että maitosi on liian laihaa, se ei riitä, älä itketä nälässä lasta, anna pullosta?

Otan esimerkkinä toistaiseksi tuoreimmasta tilastosta poiminnan; Vuonna 2005 4kk:n ikäisistä vauvoista 34% oli täysimetyksellä, puolivuotiaana heitä oli enää 1%. (Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012, 38). 

Kysymys kuuluukin mikä tuolla aikavälillä menee pieleen? Suurinosa odottavista äideistä on kertonut haluavansa imettää lastaan. Joku on saattanut kituuttaa tuon ajan imettäen kipujen kera, joltakulta saattaa jopa uupua rinnanpäästä palanen ennen kuin on hakenut apua tilanteeseensa. Moni kuulee kommentin ettei maito riitä, eihän se riittänyt äidillä ja isoäidilläkään kolmea kuukautta pidempään. Imetyksessä on sudenkuoppia mitä oikeaan tietoon tulee. Ihanaa olisikin kuulla imetyksen tehostamisesta.

Kokonainen yö - mitä se tarkoittaa?


”Ai mitä, eikö sinun lapsesi nuku vieläkään kokonaisia öitä? Meidän Ville alkoi nukkumaan jo kuukauden iässä täydet unet, annetaan illalla imetyksen päälle pullo maitoa, juo sen niin ahnaasti ettei selvästikään oma maito riittänyt kun heräili pitkin yötä.”

Tarinassa menee kaksi asiaa pieleen; mitä ovat pienen vauvan täydet yöunet? Miksi vauva hotkii ahnaan oloisesti maitopullon? Vai olisiko vauvan lyhyet unet ja tiheät imemiset olleetkin aivan luontaista käyttäytymistä? 

Tapauksesta ennustaisin nopeasti että äidin maidontuotanto ei pysy tilauksen tahdissa jos imetyskertoja jää väliin reippaan pulloruokinnan jälkeen. Nopeasti ollaan kierteessä jossa lisämaidon määrä kasvaa ja äiti kokee riittämättömyyttä.

Ja lapsi hörppii pullon ahnaasti, koska tuttiosa antaa erilaisen ärsykkeen kuin rinnanpää, jolloin lapsen täytyy niellä sitä mukaan kuin maitoa virtaa suuhun, ellei maitoa tarjota tahdistetusti (ks. lapsentahtinen pulloruokinta). Rinnalla lapsi pitää luonnostaan hengähdystaukoja ennen kuin taas heruttaa ja nielee, pulloruokinnassa maitoa saattaakin valua solkenaan nieluun ja syöttötuokio uuvuttaa lapsen niin, että hän nukkuukin tuntitolkulla, myös sen luontaisen imetystuokion ohi. Äidinmaidon tehtävänä on sulaa nopeasti, jotta imetyksiä on useita vuorokaudessa jolloin maidontuotanto saadaan ensikuukausina vaadittavalle tasolle.

Lisäksi ylläolevien lausahdusten ohella on syytä muistaa, että jokainen meistä määrittelee "kokonaisen yön" omalla tavallansa.

Vauvan yön pituus


Juuri nyt tuntuu että vauvantahtinen (eli juurikin niin usein ja niin pitkään kuin vauva haluaa) imetys on ihan out. Vauvan unisyklin pituus on lähteestä riippuen noin 50 minuuttia, aikuisella se on noin 90-110 minuuttia. Tähän sisältyy unen eri vaiheet:

S1 -ensimmäinen kevein univaihe; aivojen sähköinen toiminta hieman hidastunut, silmät tekevät hidasta aaltoilevaa liikettä, ihminen herää helposti.
S2 - toinen kevyen unen vaihe; aivojen sähkötoiminta hidastuu entisestään, lihastonus heikkenee, pulssi ja hengitystiheys rauhoittuvat.
S3 – S 4 syvän unen vaiheet jolloin aivojen sähkötoiminta on hitaimmillaan, verenpaine, pulssi ja kehon lämpötila laskevat, autonomisen hermoston parasympaattinen (säätelee mm. ruoansulatuselimistön toimintoja) puoli voimakkaimmillaan. Tässä vaiheessa nähtyjä unia harvoin muistetaan. Syvästä unestä ihmisen herättäminen on hankalaa.
REM- eli vilkeuni, aivojen toiminta vilkastuu, ihminen näkee juonellisia unia.

Eli unisykli toistuu S1-S2-S3-S4-REM.

Vauva heräilee unisyklin keveimmässä vaiheessa, aikuinen puolestaan voi kokea olonsa juuri tuolloin väsyneeksi (vauvan kevyt uni S1 ja aikuisen syvänunen vaihe S3-S4). Imettävän, vauvan vieressä nukkuvan äidin oma unisykli synkronoituu vauvan unisyklin kanssa, jolloin vauvan herätessä imemään, äitikin on mitä ilmeisimmin kevyen unen vaiheessa.

Vastasyntyneellä on aivan oma rytminsä, hän elää oman kellonsa mukaan (ks. Vauvan kello), mutta pienen vauvan kokonainen yö käsittää vain 3-4 tuntia. Alle vuotiaalla kokonainen yö tarkoittaa 5h tunnin yhtäjaksoista unta. Parivuotiaalla tuo aika on jo 7 tuntia.

Näistä huolimatta lapset ovat yksilöitä, jotkut voivat luonnostaan nukkua paljon pidempiäkin pätkiä ja toiset lyhyempiä. Tämän tarkoituksena on vain realisoida sitä, ettei lyhytunisen lapsen kanssa ole tarkoituskaan tavoitella sen mittaista kokonaista yötä mitä aikuinen kykenee nukkumaan.

Päivitetty 24.10.2015
Käytettyjä lähteitä:
Imetyksen edistäminen Suomessa 2009-2012:
Perhepeti: 
 Kokkonen, K-M. & Rautio, P. 2009. Kuinka teillä nukutaan? Opinnäytetyö. Pirkanmaan AMK. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3524/Kokkonen_Kukka-Maaria%20Rautio_Pauliina.pdf?sequence=1