keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Lapsentahtinen pulloruokinta

Paced Bottle Feeding

Pullonpyörittäjien oppaassa puhutaan tahdistetusta pulloruokinnasta. Tämä jäljittelee samaa rytmiä kuin vauva nielisi maitoa rinnalla. Maitoa heruessa vauva imee ja nielee. Sitten pitää tauon ennen kuin aloittaa imemisen uudelleen.

Tällainen rytmitys tukee imetystä ja sitä, että vauva saa haluamansa määrän maitoa. Tässä maito ei myöskään valu vuolaana virtana vauvan suuhun, vaan tosiaan tulee imujen mukaisessa rytmissä kuten rinnallakin. Tämän ajattelun pohjalta voisi välttää pahimpia rintaraivareita osittaisimetyksessä kun lapsi ei opi pullollakaan että maito vain valuu suuhun ja vatsa on täytetty muutamalla imaisulla.

Istualtaan syöttöasento on hyvin pysty. Syöttäjä tukee kätensä ja vauvansa esim. tyynyn avulla, sillä syöttötuokia saa kestää ja pieni vauva valuu helposti makaavaan asentoon. (vrt. kykenetkö itse juomaan mehupulloa selinmakuulla?), kylkimakuulla syöttäjä tukee jalkansa jotta hän jaksaa pysyä hyvässä asennossa. Lapsen käsiä ei saa peittää räteillä eikä estää häntä koskemasta pulloon.

Syötön aikana tarkkaillaan lapsen stressinmerkkejä, jotka viestivät siitä että maitoa tulee liian vuolaasti ja hänelle on syytä antaa hengähdystauko:


* Jos lapsi haroo pulloa, tauota syöttöä, pieni vauva ei yritä itse pidellä pulloa suussaan.
* Jos vauva näyttää syövän maidon ahnaasti tai kuulet ”glup glup” äänen, tauota syöttöä, vauva joutuu joka kerta nielaisemaan uudelleen kun suuhun tulee maitoa ja sitähän tulee ellei hän saa taukoa.
* Huolestunut ilme, kulmien kurtistus (aivan kuin vauva yrittäisi katsoa sinua hyvin tarkkaan), sormien ja varpaiden avaaminen nyrkistä ovat stressinmerkkejä.
* Jos vauva aspiroi ja joutuu yskimään tai valuttaa maitoa suustaan, on aihetta korjata asentoa ja pitää huoli tauoista.

Syötön aloittaminen

Eli, pulloa tarjotessa ylähuulta stimuloidaan tuttiosalla, tarkoituksena saada lapsi hamuamaan pulloa kuten hän hamuaisi rinnanpäätä. Samalla lapsi avaa suutaan isommaksi.

Lapsen aloittaessa imemisen, pulloa nostetaan, videolla lapsi imee ja nielaisee muutaman kerran ja sitten hän pitää tauon.



Seuraavassa videossa tämä on esitetty hyvin askel askeleelta nuken kera. Lasta ei oteta makaavaan asentoon syliin, vaan hänet tuetaan enemmän pystymään asentoon, ottaen huomioon että kummallakn osapuolella on mahdollisimman mukava olla.

Ylähuulta kosketetaan pullon tuttiosalla. Lapsi avaa suunsa ja ottaa tuttiosan suuhunsa. Pulloa ei työnnetä lapsen suuhun vaan pikemminkin odotetaan että lapsi itse vetää sen itselleen. Vauva saa imeä tyhjää tuttiosaa 1-2min, aivan kuin heruttaessaan rintaa.

Samalla pitäisi välttää, ettei lapsi ime suu piukalla vain tuttiosan kärkeä, jos lasta myös imetetään, samaisella otteella äiti huutaa varmasti voihan elämän keväät koko kotikadulleen.

Pulloa pidetään vaakatasossa, ei nosteta pystyyn. Lapsi saa imeä maitoa 20-30s (3-7 imaisua) jonka jälkeen pullonpohja lasketaan alas ja vauva saa tauon.

Tuttiosaa ei vedetä pois suusta vaan se saa olla kuten rinnanpääkin olisi suussa. Pullo nostetaan takaisin kun vauva aloittaa imemisen uudelleen.

Kun lapsi ei enää aloita imemistä uudelleen, hän on kylläinen. Vaikka pulloon jäisikin vielä tilkka, sitä ei tule enää tuputtaa lapselle. Muista ettet pyöräytä pullontuttia vauvan suussa, se aiheuttaa uuden imemisrefleksin mille vauva ei voi mitään. Imettävää äitiä lapsi mitä ilmeisimmin purisi jos yrittäisi tarjota vielä lisää rintaa.


Bottle feeding in sidelying

Ennen tätä tiesin pulloruokinnasta vain sen mitä olen nähnyt. Vauva makaa sylissä tai napottaa sitterissä. Mieleeni ei edes tullut, että pullonkin kanssa voisi syöttää kylkimakuulla.

Lapsi on kyljellään, pää hieman ylempänä kuin jalat. Lapsi ei ole millään tavoin kippurassa kuten istuessaan, täten vatsaan ei muodostu ylimääräistä painetta mikä voi auttaa takaisinvirtaukseen.


Ja tässä taas kohta kohdalta neuvot kyljeltään syöttämiseen.



Asentona tämä on hyvin samankaltainen kuin rinnalla, aspiraation vaara pienenee, vauvan on helpompaa sovittaa yhteen imeminen, nieleminen ja hengittäminen, sekä asento tukee keskilinjan löytämistä. 

Alla olevassa videossa näytetään myös kuinka syöttämistä rytmitetään nostamalla ja laskemalla pulloa sivuttain. Tässä myös näytetään kuinka asentoa saa mukavasti muutettua niin, että syöttötapa soveltuu myös refluksilapselle.


Kun oppii tuntemaan oman lapsensa, huomaa myös millainen hänen syömisrytminsä on, milloin on aika vaihtaa asentoa tai röyhtäyttää.

Omana lisänä tässä muistuttaisin että pulloillessakin voi hyödyntää ihokontaktia, joka mm. virkistää vauvaa. Ja pulloruokintaa toteutetaan yhtälailla lapsentahtisesti kuin imetystäkin.

Päivitetty 22.10.2015

Lähteet:
La Leche League International. 2005. The Breastfeeding answer book.
Riikka Ikonen. 13.10.2015. Vauvantahtinen pulloruokinta -esitys. Helsinki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti