maanantai 31. maaliskuuta 2014

Kireä kieli- ja huulijänne



Kireä kielijänne estää kielen liikkumista. Vauva-aikana se näkyy ja etenkin tuntuu imettäessä. Imetys tekee todella kipeää. Kireä kielijänne voi estää kielen työntämisen ulos suusta, kielen liikuttelun sivulta toiselle suussa, kielen nostamisen kitalakea vasten ja lisäksi kielen kärkeen muodostuu V:n mallinen kuoppa, tai mielestäni kieli muistuttaa sydäntä.

Myöhemmässä vaiheessa hoitamattomana kielijänne voi vaikuttaa lapsen kykyyn puhua / ääntää tiettyjä kirjaimia.

Olen monet kerrat kuullut kuinka lapsella on todettu "vain vähän kireä kielijänne" ja sanottu perään ettei se haittaa imetystä. Jatkoina äidin rinnanpäät ovat rikki, maidontuotanto ei riitä, lapsi kasvaa huonosti ja nämä syyt johtavat usein lopulta vieroitukseen.

Loistavia kuvia erilaisista kielijänteistä selityksineen löytyy täältä Rethinking tongue tie anatomy: Anterior vs Posterior is irrelevant.

Sekä googlesta hakusanalla "ankyloglossia."

Vauvaikäisellä kielijäneen leikkaaminen on suhteellisen pieni toimenpide ja paranee nopeasti.

Samaan yhteyteen mainitsen myös kireän huulijänteen, joka siis yhdistää ylähuulen aivan etuhampaiden lähelle, vaikeuttaen tai jopa estäen hymyilemisen. Jänne kulkee etuhampaiden välistä aiheuttaen hampaiden väliin raon. Yhtälailla myös tämä voi vaikuttaa imetyksen sujuvuuteen ja on korjattavissa kuten kielijännekin.

Kuvia tästä löytyy googlesta "upper labial frenulum."

Selatessani nettiä ja kirjoja, löysin useampiakin hyviä, havainnollistavia kuvia joista piirsin omat tekeleeni.



Tässä siis normaali kieli, kuvattuna tummimmalla värillä. Kieli työntyy ulos ikenen/hampaiden yli ja rinnanpää on syvällä suussa, maito heruu suoraan aivan suun takaosaan.












Ja tässä kireä kielijänne, joka estää kielen työntymisen eteen ja lapsi ei saa rinnanpäätä syvälle suuhunsa. Kieli ei siis ole alaikenen/hampaiden päällä suojana eikä tee rinnanpäälle lypsävää liikettä vaan lapsen on saatava imien heruminen käyntiin. Rinnanpää saa myös helposti omat nirhaumansa ikenistä jotka myös ovat kovat herkkää ihoa vasten.



Seuraavalla kerralla luvassa onkin historian siipien havinaa, löydöksinä käsitykset, ohjeistukset ja käytännöt synnytyksestä ja imetyksestä vuosilta 1939 ja 1963.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti