torstai 20. maaliskuuta 2014

Imetys ja lapsen vatsavaivat



Tällä erää otan aiheeksi imetyksen ja lapsen vatsavaivat. Ensin näytti että tästähän tulee aika simppeli ja lyhyt juttu, mutta mitä pidemmälle mietin runkoa, sitä enemmän tämäkin aihe alkoi laajentua. Joten jaan sen kahteen osaan, ensimmäisessä käsittelen äidin ruokavaliota, lääkitystä, alkoholin käyttöä, tupakointia ja huumeita. 

Yleisimpiä vatsavaivoja aiheuttavia ruoka-aineita:

Kofeiini (kahvi, tee, virvoitusjuomat): Kofeiinipitoisia juoma saa kyllä juoda, mutta kohtuudella ja jos ne eivät aiheuta lapselle vatsavaivoja. Ongelmana on kuitenkin, että kofeiini poistuu pienen lapsen elimistöstä paljon hitaammin kuin aikuisen. Leena Pikkumäen artikkelissa hän kertoo aikuisella kofeiinin puoliintumisajan olevan 5h, vastasyntyneellä 96h ja 3-5kk vanhalla vauvalla 14h.

Karkeasti laskettuna 1-3 kuppia kahvia tai 3-6 kuppia teetä vuorokaudessa ovat vielä turvallisen rajan sisällä. Tämä tieto perustuu kuitenkin vuoden 2006 tietoihin.

Kofeiini tekee lapsesta virkeän, varautuneen ja aktiivisen. Jos lähtee selvittelemään johtuivatko lapsen ongelmat liiasta kofeiinista, tarvitaan 2-3 viikon tauko jotta kofeiini on ehtinyt poistumaan kokonaan lapsen elimistöstä. (Pikkumäki 2006)

Suklaassakin voi olla lisättynä kofeiiinia, mutta kuitenkin harvemmin. Suklaa sisältää kuitenkin teobromiinia, joka ei ole yhtä vahvaa kuin kofeiini mutta voi aiheuttaa samanlaisia oireita kuin kahvinjuonti. Minulle olikin nyt uutta tietoa etten ehkä lähdekään pikkuvauvan äidille tarjoamaan ensimmäisenä kahvia ja suklaata, vaan mietinkin jotain muuta mieltä virkistävää tilalle.

Ensisijaisesti ei äidin ei suositella välttelevän mitään ruoka-ainetta, vaan tänä päivänä puhutaan siedätyksen puolesta. Mutta jos vatsavaivoja ilmaantuu, äiti voi tarkastella ruokavaliostaan ensin yleisimpiä ilmavaivoja aiheuttavia ruoka-aineita: sipuli, omena, paprika, ruisleipä, sitrushedelmät, palkokasvit, soijatuotteet, voimakkaat mausteet, maitotuotteet. Tähän tulen palaamaan seuraavalla kerralla kun käyn läpi allergisen lapsen imetystä.

Lääkkeet ja imetys

Lääkkeitä en erittele, sillä jokainen lääkitys on käytävä lääkärin kanssa läpi. Monet lääkeaineet kulkeutuvat maidon mukana myös lapseen, jolloin vaakakupissa painaa se, että imetyksen hyödyt ovat suuremmat kuin lääkeaineelle altistuminen. Monet lääkkeet ovat kuitenkin ihan ok käyttää imetyksen aikana, esim. antibiooteista löytyy imetyksen yhteydessä sopivia vaihtoehtoja, allergialääkkeet ja särkylääkkeet. Lääkettä valitessa äidille pyritään löytämään lääke, joka on tunnettu, ei aiheuta vakavia haittavaikutuksia, tiedetään sopivan imetyksen yhteyteen ja jolla olisi myös lyhyt puoliintumisaika. (PPSHP, imetys)

Tiedän kuitenkin, että toisinaan imettävä äiti voi saada vastaansa moralisointia kannattaisiko imetys jo lopettaa jotta voi käyttää lääkettä. Silloin ainakin itse turvautuisin teratologiseen tietopalveluun.

Joskus on todellakin tilanteita että lääkitys on äidille välttämätön ja imetys on lopetettava. Silloin on oikeus tuntea surua, harmia, vihaa, mitä vain. Ja näissä tilanteissa muistutan että vaikka imetys päättyisikin, äidin oma hyvinvointi on tärkeää. Ja mikä upeinta, äiti on jo siihen astisella imetyksellä antanut lapselle paljon ja suojaa paljon pidemmälle ajalle kuin mitä itse imetystaival kestää.

Monille on varmasti tuttu tilanne, että imetysaikana on syötävä antibioottikuuri. Tämä jos mikä voi saada paitsi äidin vatsan sekaisin, myös imetettävän lapsen, joten maitohappobakteerit on hyvä muistaa kuurin aikana.

Sekään ei ole salaisuus, että D-vitamiinitipat voivat aiheuttaa vatsavaivoja. Jos näin käy, kannattaa katsoa onko oma valmiste öljy- vai vesipohjainen ja kokeilla toista valmistetta. Puhun kuitenkin D-vitamiinin puolesta, sillä sitä lapsi ei saa tarpeeksi äidinmaidosta, vaikka äidinmaidon kalsium imeytyykin lehmänmaitoa paremmin. 

Alkoholi ja imetys

Kyllä vaan, imettävä äitikin saa nauttia lasillisen ja käydä kylillä viihteellä. Yön yli tai vaikka kahdenkin yön yli kestävä reissu ei vaadi imetyksen lopettamista (eikä sitäkään pidemmän, mutta pitkät tauot aiheuttavat takapakkia maidontuotantoon ellei sitä onnistu jollain keinoin pitämään yllä). Äidin on vain hyvä varautua siihen että lapsella riittää kotona maitoa ja äiti voi reissunsa aikana tyhjentää rintojaan. Monilla on kokemusta kuinka rinnat pamahtavat täyteen maitoa kesken illan ja sitten onkin tukala olo. Efekti on aikalailla sama kuin kehoitetaan juomaan kotikaljaa maidonnostatuskeinona. 

Se miksi alkoholia nauttinut äiti ei saisi imettää, ei johdu siitä että yhdestä oluesta lapsen saama maito olisi muuttunut valkovenäläiseksi, vaan siitä että äidin omat refleksit ja käytös muuttuvat. Riskinä tiivistettynä on siis että äiti pudottaa lapsensa, äidin puhetapa, liikehdintä ym. pelottavat lasta.

Bileillan päätteeksi äidin ei tarvitse pumpata maitoja pois sen vuoksi, että alkoholi poistuisi maidosta. Se poistuu maidosta sitä mukaan kuin verenkierrostakin. Pumppaaminen voi auttaa lähinnä siihen jos rinnat ovat kovin täydet ja äiti ei ole vielä siinä kuosissa että voisi hoitaa lastaan. Joten jatketaan imetystä sitten kun alkoholia ei ole veressäkään (= eikä maidossa) ja suomeksi sanottuna äiti on täysin selvinpäin.

Runsas alkoholinkäyttö haittaa imetystä. Se voi vähentää maitomäärää, lapsen kasvu hidastuu, lapsesta tulee unelias ja syöminen voi muuttua vähäiseksi. (THL, alkoholi)

Tupakointi ja imetys

Tupakoinnin lopettaminen olisi tietenkin suotavaa. En lähde edes sille linjalle että kirjoittaisin hamaan loppuun asti vievän saarnan tupakoinnin haitoista, koska se ei saa ketään lopettamaan. Mutta on todella upeaa jos on onnistunut lopettamaan. Jos vielä polttaa, vähentäminenkin auttaa. Ja tupakointia parempi vaihtoehto on käyttää lyhytaikaisia nikotiininkorvaustuotteita.

Jos äiti kuitenkin polttaa, taukoa tupakoinnin jälkeen tulisi pitää 2-3 tuntia, jotta nikotiinin ja muiden haitta-aineiden pitoisuudet olisivat mahdollisimman alhaiset. Parhain hetki käydä tupakalla olisi imetyksen jälkeen, jolloin on helpompaa pitää varoajan mukainen tauko ennen seuraavaa imetystä. Tupakointi vaikuttaa mm. maidonmäärään ja herumiseen. Se mistä olisi myös huolehdittava on, ettei lapsi altistuisi passiiviselle tupakoinnille.

Äidin tupakointi altistaa lapsen herkemmin hengitystie- ja korvatulehduksille, hengenahdistukselle ja aiheuttaa koliikki-itkua. Myös lapsen unenmäärä on vähäisempi kuin ei tupakoivan äidin lapsella. Näistä kaikista sekoista huolimatta rintamaidon edut ovat suuremmat ja tupakointia ei pidetä esteenä imetykselle. (Terveysnetti, Tupakka)

Huumeet ja imetys
Ehdoton ei. Huumausaineet vaikuttavat keskushermostoon ja esim. kannabis kertyy kehon rasvakudokseen ja poistuminen on hidasta. Lisäksi katukaupan kautta saatavista huumeista ei voi tietää, sisältääkö aine muutakin kuin mitä on sanottu ja tämän jälkeen puoliintumisaikaa on vaikea arvioida. Jos äiti on korvaushoidossa, hoitoa valvovan lääkärin kanssa on mahdollista keskustella voiko äiti imettää. (Pikkumäki 2006)

Seuraavassa osiossa käyn läpi lapsen ruoka-aineallergioita, mihin allergisen lapsen hoitosuositukset perustuvat, refluksin, silent-refluksin, koliikin, näiden oireet, mistä saa apua ja millaista apua.

Lähteet:

THL: alholi

Teratogolinen tietopalvelu:

Terveysnetti: tupakka  
http://terveysnetti.turkuamk.fi/perhenetti/imetys/hyva_tietaa/paihteet_tupakka.html

Pikkumäki, L. 2006. Imetyksen tuki Ry:n kurssimateriaali. 
http://www.imetys.fi/itu/kirja/Imetys%20ja%20laakkeet.doc 
PPSHP; imetys


                                                                                                                                                                                                                       

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti