maanantai 24. maaliskuuta 2014

Äidinmaidon lypsämisen ABC



Nyt viimeinkin pääsen palauttamaan mieleeni äidinmaidon lypsämisen abc:n. 

Maitoa voi joutua pumppaamaan jo synnytyssairaalassa. Ikävin syy on se, että lapsi on joutunut toiselle osastolle hoidettavaksi tai imetys itsessään ei meinaa onnistua. Etenkin ensimmäinen on tilanne, missä äiti voi kokea ettei häntä voisi vähempää kiinnostaa maidon lypsäminen kun oma lapsi voi huonosti. 

Kannustimena kuitenkin sanoisin, että kaikki mitä äiti saa lypsettyä ja jos hän saa maidontuotannon käyntiin, menevät juurikin oman lapsen parhaaksi vaikka se ravinto menisikin nenämahaletkun, kupin tai pullon kautta.

Oma syyni esikoisen aikaan oli maidonnousu viimeisenä aamuna sairaalassa. Se oli viides päivä, rinnat olivat kasvaneet pari kuppikokoa yhdessä yössä eikä lapsi saanut todellakaan syötyä sitä kaikkea. Hoitaja tuolloin naureskeli etten minä mitään pumppua tarvitse, mutta kyllä sitä tarvittiin ennen kuin lääkäri oli kirjoittanut kotiutuspaperit valmiiksi. Ja mies totta kai riensi ruokakaupan kautta myös paikalliseen apteekkiin ostamaan oman pumpun. Ikävä kyllä Irlannissa ei ollut mahdollista luovuttaa ylimääräistä maitoa, paitsi Pohjois-Irlantiin ja omalla kustannuksella, joten väistämättä sitä maitoa meni aika paljon suoraan viemäristä alas. Tuolloin ei uskallus riittänyt ottaa rintamaitoa kahvimaidoksi tai lettutarpeiksi.

  • Pumppaaminen voi olla keino lisätä maidontuotantoa
  • Keino tarjota lapselle maitoa jos itse imetys ei onnistu tai siihen ei löydy halua
  • Nännit ovat liian kipeät imetykseen (pelkän pumpppaamisen lisäksi kannustaisin imuotteen korjaamiseen)
  • Vauva lakkoilee ja maidontuotantoa on pidettävä yllä. 

Viimeksi kirjoitinkin maidonluovutuksesta ja nyt käyn tiiviit ohjeet eri tavoista tyhjentää rinta ja kuinka pumppua huolletaan. Alla olevien vaihtoehtojen lisäksi myös maidonkerääjistä voi kerätä maidot talteen myöhempään käyttöön. Seuraavassa kirjoituksessa käyn läpi äidinmaidon säilytyksen ja hygieenisen käsittelyn.

  • Ennen pumppausta ja pumppauksen aikana voi tehdä kaikkea mikä auttaa herumisessa. Parhain on jos lapsi imee samaan aikaan toista rintaa. Lisäksi ovat rentoutuminen, mielikuvaharjoitukset, lämpimät hauteet rinnalla, rinnan sively, äiti on syönyt / juonut ennen pumppausta. Myös lapsen tuoksu esim. vaatteessa voi auttaa herumisen käynnistymisessä.

Se paljonko saat pumpattua, ei koskaan kerro kuinka paljon lapsi saa imettyä rinnasta. Lapsen imu on paljon tehokkaampi kuin pumpun, hyvinkin runsasmaitoinen äiti ei välttämättä heru pumpulle ja jos ensimmäisillä kerroilla ei kerry maitosaalista, tätä kannattaa harjoitella, rentoutumisella on tärkeä rooli pumpatessa. Lisäksi maitomäärät voivat kasvaa kun pumppaamisesta tulee säännöllistä.


Lämminpullomenetelmä: 
  • Tarvitset noin litran vetoisen lasipullon jonka suuaukon halkaisija on noin 5cm, viinikarahvi käy tähän hyvin. Täytä pullo lämpimällä vedellä, anna sen hetken lämmetä ja kaada pullo tyhjäksi. Muista patakintaat tms. koska pullosta tulee todella kuuma! Viilennä pullon suu esim. kylmällä liinalla tai juoksevan kylmän veden alla. Aseta rinnanpäätä mahdollisimman paljon pullon sisään tiiviisti. Pullon jäähtyessä sisälle muodostuu alipaine joka imaisee rinnan ja maitoa alkaa virrata. Tämä voi tuntua kihelmöivältä mutta ei saa sattua. Kun maitosuihku heikkenee, irroita pullo rinnasta, kaada maidot talteen ja toista koko prosessi toisellekin rinnalle. Tai vaihtoehtoisesti voit käyttää pulloja kummallekin rinnalle yhtäaikaa.

Käsinlypsy:

  • Pese kädet, aseta peukalo nännin yläpuolelle, etu- ja keskisormi rinnan alapuolelle noin 2,5-4 sentin päähän nännistä. Käsi muodostaa C-kirjaimen. Paina kämmenellä otetta kohti rintakehää ja purista sormia toisiaan kohden rinnan ollessa niiden välissä. Varo ettet liu’uta sormia ihoa pitkin, vaan rullaa sormilla eteenpäin kohti lähtötilannetta samalla kun sen hetkinen maitosuihku hiljenee. Toista tätä rytmikkäästi. Kannattaa vaihdella sormien paikkaa nännin ympärillä ja kumpaakin kättä käyttää kummallakin rinnalla.

Käsipumppu / sähköpumppu:

  • Ennen ensimmäistä käyttökertaa, lue pumpun ohjeet huolellisesti, pese ja keitä pumpun suppilo-osa joka tulee rintaa vasten, mahdolliset välikappaleet, pullot ja korkit. 
  • Myöhemmin ihan kotikäytössä riittää että pumpunosat huuhtelee kylmällä vedellä (maitoproteiinit pois) ja kerran päivässä keittää osat.
  • Lisäohjeen tähän olen kuullut että näitä uudelleen, saman päivän aikana käytettäviä osia säilytettäisiin jääkaapissa odottamassa seuraavaa käyttökertaa (pitäisin pussissa, sillä jääkaappi sisältää yllättävän paljon bakteereja), huuhtaisten lämpimän veden alla ennen kuin laittaa suppiloa rintaa vasten. 
  • Päivän päätteeksi osat pestään kunnolla. 
  • Aseptiikassa on varmasti enemmän vaatimuksia jos maitoa luovutetaan ja ne ohjeet tulevat omalta maitokeittiöltä. 
  • Mikäli lapsi on sairas tai keskonen, keittäisin pumpunosat jokaisen käytön yhteydessä.

Omaa kokemusta on sähköpumpusta: aloita pienellä teholla, opit kyllä pian tuntemaan mihin tahtiin kannattaa lisätä imutehoa. Hyvä nyrkkisääntö on lisätä kierroksia kun heruminen käynnistyy ja jättää isoimmat tehot aivan loppuvaiheeseen. Pumppauksen loputtua sammuta laite, poista alipaine rinnan ja pumpun väliltä (esim. paina rinnanpään toista sivua kunnes alipaine hellittää). Korvatulppia kannattaa harkita jos pumpun pitämä ääni meinaa käydä korville.

Kun lapsi saa kaiken maidon pumpattuna:

  • Ensimmäisenä kannattaa löytää tehokkain pumppausmenetelmä; usein se on sähköpumppu, mutta sama pumppumalli ei sovi kaikille, manuaaleissa ja sähköisissäkin on paljon vaihtoehtoja.

  • Tavoitteena on käynnistää maidoneritys ja ehkäistä tukosten syntyminen. Lypsäminen pitäisi aloittaa niin pian synnytyksen jälkeen kuin mahdollista, mielellään 6 tunnin sisällä ja suorittaa 3 tunnin välein. Ensimmäisinä päivinä hellintä olisi aloittaa käsinlypsyllä ja sitten siirtyä pumpun äärelle, mutta jokainen löytää tässä sen mikä itselleen on sopivinta.

  • Jos imetyksen ohella halutaan nostaa maitomäärää, rinnan tyhjäksi pumppaamisen pitäisi tapahtua tunnin kuluttua imetyksestä.

  • Jos äidillä on toiveissa täysimetys, hänen pitäisi pumpata vähintään 8-12 kertaa vuorokaudessa joista yksi kerta tapahtuisi yön aikana. Oma ajatukseni olisi sijoittaa tuo pumppaus aamuyöhön jolloin prolaktiinia erittyy eniten.


Ensimmäisinä päivinä saatavissa oleva maitomäärä on hyvin pieni, se voi olla vain muutaman teelusikallisen, mutta on sitäkin arvokkaampaa kolostrumia. Määrät lähtevät kasvamaan seuraavien päivien aikana.

Ihokontakti on taikasana tässäkin, se virkistää paitsi lasta, myös auttaa äitiä maidontuotannossa. Mutta ennen kaikkea tärkeintä olisi vain nauttia siitä että lapsi on lähellä. Sillä hetkellä ei kannata miettiä saatavia maitomääriä, pullonpesuja tai pakastamisia. Katsele mieluummin pieniä käsiä, haistele hiuksia ja silitä lapsen poskea.

Lähteet:
Koskinen, K. 2008. Imetysohjaus. Edita: Helsinki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti