torstai 19. joulukuuta 2013

Joulunajan imetystuen päivystys

Saatiin hienolla porukalla sovittua useampi päivystysvuoro joulunajalle. Lainaan tämän suoraan facebookista imetyksen tuen sivuilta. 

Imetystukipuhelin päivystää joulun aikaan numerossa 09 4241 5300
Ma 23.12. klo 17-18
Pe 27.12. klo 21-22
Su 29.12. klo 16-18
Ma 30.12. klo 10-11
Pe 3.1. klo 21-22
Su 5.1. klo 16-18

Ja toki puhelinaikojen ulkopuolella tukiäitejä ja muita aiheesta tietäviä tavoittaa maitolaiturilta ja facebookin eri ryhmistä (Imetyksen tuki ry, Taaperoimetys, taaperoimettäjät, iHmetys - sosiaalisen median imetystukiryhmä)

tiistai 17. joulukuuta 2013

Isä imetyksen turvaajana



Olen monesti kuullut että isä ei pääse tutustumaan lapseensa jos äiti omii tämän. Ja yksi omimisen ja reviirin rajaamisen muoto on imetys. Isä ei osallistu yöheräilyihin ja äiti on se joka nousee aamuisin tukka pystyssä, silmät turvoksissa, jättää ruoat pöydälle ja laittaa puhelimen jääkaappiin.

Oma kokemukseni ja mielipiteeni on että isällä on huikea rooli lapsen ruokinnassa. Vaikka hän ei fyysisesti itse ruokkisikaan lasta, hän tukee äitiä. 
Äiti tarvitsee ajoittain lepoa joten kuka estäisi isää käymästä lyhyellä vaunulenkillä, hoitamasta vaippojenvaihtoa välillä öisin, hoitamasta muuta kotia ja muita lapsia?


Kun sektiohaavani oli vielä arkana, mieheni hoiti pääosan vauvan vaipanvaihdoista. Kylvetyksestä tuli isän ja vauvan oma juttu.

Muistain joitain päiviä kun puolisoni on herättänyt minut, olen torkkunut päiväunia ja hän on tuonut viereeni nälkäisen lapsen. Mitä lie olivat touhunneet alakerrassa kunnes oli aika käydä välipalalla.

Meille iski sammas esikoisen ollessa muutaman kuukauden ikäinen. Päälle päin ei näkynyt mitään, mutta rinnassa tuntui polttava kipu kaiken aikaa ja rinnanpäätä kutitti ja kihelmöi. Ei miehenikään tiennyt missä vika oli, mutta häneltä tuli kaikkien aikojen ihanin lausahdus tuolloin. ”Mitä siellä imetystukilistalla sanotaan?” ja minähän painelin tietokoneelle salamana. Ei siinä kivussa ja hädässä tullut mieleenkään etsiä itse tietoa.

Hän on aina jaksanut kuunnella paasaustani imetyksestä. Välillä on ollut fanaattisempiakin aikoja, etenkin toista lasta odottaessa ja hän otti sen kaiken vastaan. Ja piti myös puoliani kun oli sen aika. Hän on antanut tukensa sille mitä halusin. Eikä ole koskaan kysynyt riittääkö maito tai ehdotellut pulloilua.

Jossain vaiheessa minulla oli vaikeaa imettää istualtaan julkisesti. Lapsen hermostuessa kesken bussimatkan olemme hypänneet pois kyydistä Phoenix Parkin liepeillä, menty sinne viltille pötköttelemään ja vauva on saanut syödäkseen. Sitten olemmekin kävelleet kilometritolkulla kotia kohti. Mietin tuolloin olisinko itse suostunut isän roolissa muuttamaan koko illan ohjelmaa yhden imetyskerran vuoksi, en vieläkään tiedä.

Jo odotusaikana olisi hienoa kun isätkin ottaisivat selvää imetyksestä ja heille tarjottaisiin sitä. Ei kenenkään tarvitse olla kävelevä opus kaikkien niksien kera, sekin riittäisi kun osaisi tarvittaessa ohjata äidin osaavan tuen ääreen. Mutta muutamia aiheita on, joissa monesti tarvitaan tukea ja isällä voisi olla merkittävä rooli tilanteiden ratkaisemisessa olisivat; tiheänimun kaudet, imetyksen tehostaminen ja kun imetys sattuu.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Maidon liikatuotanto, suihkutissit ja suuret rinnat



Liivinsuojat ovat läpimärät ennen kuin äiti on saanut paitansa napitettua kiinni. Vauva makaa ihanassa koomassa vatsa täynnä, pakastin on jo pullollaan ja viimeisimmät maitoerät ovat valuneet jo viemäristä alas. Moni kokee imetyksen alussa maidon noustessa tätä vastaavan hetken, maitoa tuntuu olevan ja tulevan ihan mahdottomasti, rinnat ovat saattaneet kasvaa yhdessä yössä parikin kuppikokoa ja rintoja saa kokeilla tämän tästä tiehyttukoksen pelossa. Lopulta kun kova pahkura osuu käteen, rinta on kipeä ei voi kuin nieleskellä millä tahdonvoimalla sitä kipeää kohtaa alkaisi käsittelemään vielä enemmän. Mieluumminhan sitä piiloutuisi kivulta.

Joillakin maidoneritys on runsasta eikä se vähene missään vaiheessa vauvan tarpeita vastaavalle tasolle. Tuolloin pumppaamista / lypsämistä tulisi välttää jottei rinnoille lähetetä viestiä että maitoa tarvitaan vielä lisääkin, mutta jos vauva ei jaksa tyhjentää rintoja kunnolla, on parempi pumpata kuin saada tiehyttukos tai jopa rintatulehdus riesakseen. Suomessa onneksi on mahdollisuus luovuttaa äidinmaitoa sairaaloihin ja siitä saa myös korvaustakin. Itselläni Irlannissa ylimääräiset maidot menivät viemäriin kun meillä ei ollut maidonluovutussysteemiä. Omantunnon tuskat olivat hirvittävät kun tiesi miten tärkeää maito olisi voinut olla jollekin sitä tarvitsevalle ja miten Suomessa osattiin arvostaa tätä.

Liivinsuojissakin on vaihtoehtoja, kertakäyttöisiä suojia (on tavattoman paksuja liki tenavaippoja ja sitten hyvin ohuita ja huomaamattomia), kestosuojia ja maidonkerääjiä. Liivien valinnassa kannattaa olla tarkkana, ominaisuuksia on tarjolla jos jonkinlaisia. Avattavia imetysliivejä, liivejä jotka joustaa rintojen koon vaihtuessa, kaarituellisia ja tuettomia, topattuja tai toppaamattomia, materiaalit jne. Kun itselleni tämä oli ajankohtaista, tilasin UK:sta liivit, tuli varsin naisellinen olo kun sai ihanat pitsihepenet puuterinväristen mummoversioiden sijaan.

Esikoiseni imetyksen alku oli kivulias. Oman muistini mukaan kolmannella viikolla helpotti, jolloin vahingossa huomasin missä mättää. Rinnanpää oli aina valkea ja huulipunapuikon muotoinen, rikkinäinen ja kipeä. Särkylääkettä kului ja purin hammasta kun lapsi tuli rinnalle. Imetyksistä oli tullut pelottavia hetkiä jolloin jännityin ja odotin vain kauhulla milloin kipu alkaa. Ulkoisesti lapsen imuote näytti oikealta, mutta ei tuntunut siltä. Kerran vauva päästi rinnasta irti kesken kaiken ja maitoa suihkusi k-a-u-a-s.

Siitäpä lähti ahkera googlailu suihkutisseistä. Kipu ja väärä imuote johtuivat suihkuavasta maidosta. Lapsi painoi kielen takaosan kitalakea vasten, litistäen nännin kärjen kitalaen kovaa osaa vasten (jolloin myös imu kohdistuu siihen) estääkseen maidon suihkuamisen suoraan nieluun. Huomasin nopeasti että pahimmillaan ongelma oli herumisen käynnistyessä, joten päätin irroittaa aina vauvan rinnasta siksi aikaa ja painoin rinnalle harson. Aluksi lapsi ei tietenkään tykännyt tästä operaatiosta, mutta oppi kuitenkin nopeasti että saisi rinnan takaisin. Muutamassa päivässä tuosta rinnanpäät alkoivat parantua ja minusta tuntui ensimmäistä kertaa etten ajattele imetyksen pituutta enää päivä kerrallaan, saatoin jopa ajatella asiaa viikon tai kuukaudenkin päähän.
 
Kun vauva joutuu hotkimaan maitoa, tästä seuraa myös helposti ilmavaivoja. Niitä ongelmia meillä ei ollut, mutta lapsi kyllä tuli tyrmättyä ainakin neljäksi tunniksi yhdellä syötöllä.

Muita helpotuksia suihkutisseihin on useampi imetyskerta per rinta. Esimerkiksi kaksi imetystä vasemmasta ja sitten vaihto oikeaan. Tällöin levossa oleva rinta voi olla vapaalla useamman tunnin, jolloin maidontuotanto vähenee ja suihkuamisen pitäisi helpottua. Äärimmäisissä tapauksissa apua voi löytyä jopa siitä että toinen on päivärinta ja toinen yökäytössä, eli rinnalle tulisi jopa 12 tunnin tauko.
Asennoilla voi myös helpottaa tilannetta. Lapsen voi antaa maata itsensä päällä, jolloin maito nousee rinnasta ylämäkeen eikä voi siten suihkuta sellaisella paineella kuin yleensä. 

Muutenkin lasta imettäessä on annettava lapselle mahdollisuus kääntää päänsä pois rinnalta jos hän niin haluaa (tuetko lapsen päätä niskasta vai takaraivosta?). Minulle helpointa oli kyljellään, omat kädet tuntuivat aluksi liian pitkiltä pitääkseni vauvaa istualtani rinnallani ja myöhemmin kädet muuttuivatkin liian lyhyiksi. Kertakaikkisen vaikeaa tällaisten teleskooppikäsivarsien kanssa!

Liikatuotanto ei välttämättä ole kuitenkaan elinkautinen tuomio. Tilanne voi helpottua ja tasaantua lapsen kasvettua ja liivinsuojien tarpeestakin voi päästä eroon joskus. Ja jokainen imetys on erilainen. Vaikka ensimmäisessä maitoa olisi tullut yli äyräiden, voi olla että seuraavassa imetyksessä ei ole lainkaan ongelmia tai ne ovat aivan päinvastaisia.
 
Ja suurilla rinnoilla imetyksestä. Apuna voi käyttää rinnan tukemista tyynyllä tai vaikka rullatulla pyyhkeellä ”tukevammaksi” lapselle. Julkisesti imettäessä monille on apua imetyspaidoista, -liiveistä, harsoista ja huiveista. Isompien rintojen kanssa tämä voi olla vaikeampaa tai jopa mahdotontakin, ainakin jos tavoittelee huomaamatonta imetystuokiota. Mielestäni siltikään äidin ja lapsen ei tarvitse lähteä vessaan tai jonnekin pukukoppiin piiloon, imetys on niin luonnollinen, hieno ja toivottava asia lapsenkin kannalta että ken sitä ei tahdo katsella niin kääntäkööt katseensa. 

Tämä aihe pulpahtelee tuon tuostakin keskustelupalstoilla, kirjoittajat kertovat Stephen King mielessään kauhutarinoita suonikkaista, arpisista, polvissa roikkuvista rinnoista ja isosta mahasta mitkä paljastetaan suurin elein keskellä viiden tähden ravintolaa. En ole koskaan tällaista nähnyt ja tuskin tulen näkemäänkään. Kamalan ennakkoasenteista ja negatiivista ajattelutapaa heijastava mielikuva. Toivottavasti joskus koittaa päivä kun tuollaista kauhukuvaa ei enää viljellä ja soviteta jokaiseen äitiin joka ruokkii lapsensa keskellä toria, kaupan kenkäosastolla tai ravintolapäivällisen aikana.

Lopuksi täytyy kuitenkin tarkentaa että nämä aihepiirit eivät kulje käsikädessä, kyky tuottaa maitoa ja erittää sitä eivät riipu rintojen koosta.

perjantai 13. joulukuuta 2013

Kun kaikkea on tarjolla liikaa - maitotulvasta

Täytyi jo miettiä mistä olisi loogisinta jatkaa seuraavaksi. Asiaa ja aiheita olisi niin paljon, mutta ehkä on parempi että aloitan yleisellä pintaraapaisulla ja myöhemmin pureudun vielä syvemmin tiettyihin aiheisiin, tai mikäli jollakulla tulee toivetta mistä kirjoittaisin.

Olen nyt kirjoittanut aika litanian maidon riittämättömyydestä ja sivunnut hieman osittaisimetystä. Siitä voisinkin hypätä toiseen äärilaitaan, eli tilanteeseen kun maitoa tulee tulvimalla, paidat on märkinä, liivinsuojia kuluu laatikoittain, pakastin on täynnä pumpattua maitoa ja vauvakin tuntuu katselevan epäilevästi äitinsä rintavarustusta.

Kaikki eivät ehkä uskoisi että sekin voi olla ongelma että maitoa tulee liikaa, mutta yhtälailla sekin voi johtaa lopulta imetyksen varhaiseen loppumiseen. Otan tuohon osaksi vielä imetyksen erittäin suurilla rinnoilla ja kyseistä tekstiä pääsen kirjoittamaan iltasella, toivotaan ettei netti mene poikki tuon Seija-myrskyn myötä.

torstai 12. joulukuuta 2013

Kun imetys ei riitä - lisämaito avuksi


Aina imetys ei lähde käyntiin toivotusti tai myöhemmin tulee ongelmia jolloin lisämaito on tarpeen. Kun omaa maitoa ei tule tarpeeksi, ensimmäinen toimenpide olisi tehostaa omaa imetystään. Tässäkin tulee kyllä raja vastaan, sillä lapsen terveys on kuitenkin tärkein eikä tarkoituksena ole saattaa lasta tiputukseen sen vuoksi ettei ole tarjottu tarpeeksi ravintoa. Toisena vaihtoehtona olisi pumpata omaa maitoa ja tarjota sitä sitten vauvalle lisämaitona. Tällöin juotettu maito pysyy oman maitomäärän tilauksessa, sillä maidontuotantohan toimii kysynnän ja tarjonnan lain mukaan.

Jos oma maito ei kertakaikkiaan riitä, mutta toivoo silti imetyksen jatkuvan, saadaan tasapainoilla osittainimetyksen viidakossa. Äidillä on oma työnsä pitää yllä omaa maidontuotantoaan korvikkeiden annon rinnalla. Vauva saattaa varsin helposti tottua pullolle ja alkaa suosia sitä, koska pullontutista virtaa maitoa paljon helpommin ja nopeammin kuin mitä rinnalla. 

Pullolle parempia vaihtoehtoja olisivat hörpytys kupista (tiedänpä lapsen saaneen maitohörppynsä pienestä snapsilasista!), hyvä video hörpytyksestä (cup feeding) löytyy youtubesta http://www.youtube.com/watch?v=4ZCm_MhP39M

Etuna tällä on ettei se häiritse imuotetta kuten pullon tuttiosan imeminen. Lisäksi olisi ruiskulla annettava maito ja imetysapulaite (a Supplemental Nursing System – SNS) jonka avulla vauva saa lisämaitoa rinnalla ollessaan ohuen letkun kautta, parhain tämä onkin näyttää suoraan muutamalla videolla.

·         Imetysapulaitteen valmistelu http://www.youtube.com/watch?v=3HVJc7jdi7o 
·         Imetysapulaite käytössä http://www.youtube.com/watch?v=sHj4xuOPa7k
 

Imetysapulaitetta voi käyttää myös sormiruokinnassa (finger feeding), jolloin samaisen ruokintalaitteen letku kiinnitetäänkin sormeen jotka vauva voi imeä. Tiedän että laitteen hinta on korkea, jos sellaista haluaa kokeilla tai hankkia, sitä voisi kysellä omasta sairaalasta, neuvolasta tai onko paikallisella imetystuella antaa laitetta kokeiluun (tai miksei sitä itsekin voi rakentaa jos osaa ja saa hankittua sopivat materiaalit).

On muutamia syitä miksi imetys ei lähde käyntiin toivotusti. 

·         * Äidille voi jäädä pala istukkaa kohtuun, joka estää tarvittavaa hormonitoimintaa ja maito ei pääse nousemaan kunnolla jos lainkaan.
·         * Vauvalla voi olla kireä kielijänne, jolloin hän ei pysty työntämään kieltään ulos suustaan, imuote voi olla kivulias ja vauva ei pysty saamaan rinnasta tarpeeksi maitoa.
       * Myös kireä huulijänne tekee imetyksestä kivuliaan
·         * Suomessa lapsen huuli- ja suulakihalkio estävät imetyksen. 2008 Denise Bothin ja  Kerri Frischknecht’n kirjoittamassa Breastfeeding : an illustrated guide to diagnosis and  treatment- kirjassa esitellään erityisiä lastoja joiden avulla on voitu mahdollistaa halkiolapsen imetys. Odotan päivää jolloin tällainen apuväline tulee Suomeen. Lievän huulihalkion kanssa lasta voi imettää jos lapsi saa otteen rinnasta.
·         * Lapsen verensokerien vuoksi lapselle on annettava lisämaitoa (raskausdiabetestä sairastavat äidit voivat lypsää omaa maitoa loppuraskaudesta ruiskuihin ja viedä ne sairaalaan kun lähtee synnyttämään, kiinnitä huomiota millä tavoin lisämaitoa tarjotaan)
·         * Lapsi on keskonen tai sairas eikä sen vuoksi voi imeä rinnalla & äidin ja lapsen kohtaaminen ja vierihoito estyvät / pitkittyvät (imetys on pulloruokintaa kevyempää, kenguruhoito, imetyksen käynnistäminen ja imetyksen portaittaiset harjoitukset kuuluvat asiaan)
·         * Äidille tehty rintaleikkaus voi vaikuttaa maidontuloon, sekä osalla äideistä voi luonnostaan olla rakenteellisia eroja rinnoissa (tubulaariset rinnat) jotka vaikuttavat maidontuotantoon.
      * Äidin omat sairaudet esim. PCO voi vaikuttaa maidonmuodostumiseen

Jos imetyksen aloitus viivästyy, äidin pitäisi saada tukea ja tietoa kuinka käynnistää ja ylläpitää maidontuotantoa kunnes saa lapsensa syliinsä ja voi aloittaa imetyksen. Tämä on ymmärrettävästi rankkaa jos ajatellaan synnytystä jossa kaikki mahdollinen on mennyt huonosti, lapsi on teholla ja äiti näkee lapsensa vasta muutaman päivän jälkeen ensimmäisen kerran. Äidillä menee aikaa toipua, hän ikävöi lastaan ja voi olla ettei silloin kiinnosta tehdä tuttavuutta sähköisen rintapumpun kanssa. Tässä hoitohenkilökunnalla on todellinen paikka osoittaa ammattitaitonsa kaiken kiireen keskellä. 

Kompastuskiviä imetyksen onnistumiselle on muitakin, voi myös olla ettei äiti halua syystä tai toisesta imettää jolloin luovutettu maito tai korvike tulevat tarpeeseen. Tässä mielestäni on taas hyvä korostaa että imetyksen pituus ei lopulta kuulu kenellekään muulle kuin äidille ja hänen lapselleen. Ja jotta äiti pääsee toivomaansa tavoitteeseensa, hän tarvitsee tukea. Puolisoltaan, vanhemmiltaan, ystäviltään ja terveydenhuollosta. Se millaista tuen pitäisi olla, voi olla vaikeampi juttu. Joku haluaa tukea imetyksen jatkumiseksi, päästäkseen osittainimetyksestä täysimetykseen, opettaakseen lapsen pullolle tai lopettaakseen kokonaan imetyksen.

Reilu vuosi sitten kuulin vielä suositusta että ensin rintaa ja sitten korviketta. Nyt tämä on pyörähtänyt toisinpäin; ensin korviketta pahimpaan nälkään ja sitten rintaan, jolloin lapsi yhdistää kylläisyyden tunteen rintaan. 

Jotta maidontuotanto pysyisi käynnissä, yöimetykset ovat siihen mitä oivallisin apu muun imetyksen ohella. Tuolloin prolaktiinitaso äidin veressä on korkeimmillaan ja sen tehtävänä on käynnistää synnytyksen jälkeen ja sitemmin ylläpitää maidoneritystä.

Maidon voi lypsää käsin (olen kuullut myös lämpimän pullon tekniikasta) tai pumpata käsikäyttöisellä tai sähköisellä pumpulla. Osa voi herua vain käsinlypsäessä tai vaikka ei laisinkaan. Se mitä saa itse lypsettyä, ei kerro mitään siitä paljonko lapsi saa imettyä rinnasta. Lapsi on tehokkaampi imiä kuin mikään lypsymenetelmä ja tämä on asia mistä monet eivät tiedä ja erehtyvät luulemaan että lypsämänsä 20ml on kaikki mitä rinnoista lähtee.

Herumista pumpulle voi harjoitella. Itsensä rentouttaminen (vaikka lämmin kauratyyny hartioille), juotavaa ja pumppaamista. Minulla auttoi kun ajattelin mielessäni vesiputousta, maidon kaatamista kannusta ja joenvirtausta.
Ahkeran mielikuvaharjoittelun lopputulos oli että paidan etumus saattoi kastua kun täytin vesilasini hanan alla, hups!

Päivitetty 23.10.2015
Lisätietoa löytyy mm.
·         * Pullonpyörittäjän opas
·          

Imetyksen urbaanilegendoja



Tässäpä taas tulenarka aihe. Maito hiipui, maito loppui kuin seinään... Maidoneritys ei lopu yhdessä yössä, se vähenee kyllä pikkuhiljaa jos toimitaan sen mukaisesti. Osalla imetys sujuu kuin tanssi, mutta monet kohtaavat ongelmia joihin saadaan imetystä häiritseviä neuvoja. Syitä siihen kävin jo aikaisemmin läpi, sillä aikanaan tilanteet olivat todellisia meidän äideillemme ja ohjeet sen ajan mukaisia.

Pinkeät rinnat tuntuvat tyhjiltä ajokoiran luppakorvilta.
*        Synnytyksen jälkeinen pinkeys ja Pamela Anderssonin rinnat ovat historiaa. Maidontuotanto on tasaantunut kysynnän tasolle. Tämä tunne että rinnat olisivat ihan tyhjät ei kuitenkaan tarkoita että maito olisi loppunut.

Lapsi on kokoajan rinnalla, tyytymätön eikä mikään riitä.Maito on ihan selvästi loppunut.
*          Tiheänimun kaudet tulevat noin 3vko, 6vko, 3kk ja 6kk:n kohdalla. Tämä tarkoittaa juurikin sitä että lapsi roikkuu rinnalla aivan kaiken aikaa. Äiti tarvitsee tukea ja ennen kaikkea tietoa mitä on tapahtumassa. Tarkkaile nyt lapsen märkien vaippojen määriä, anna lapsen tuhista rinnalla ja huolehdi omasta ravitsemuksestasi. Tämä vaihe kestää päivästä joihinkin päiviin ja tarkoituksena on varmistaa että maitomäärä riittää tulevallakin kasvukaudella.
*        Tiheänimun kausi voi pitkittyä, jos ohella antaa korviketta.

Sain pumpattua tunnin aikana 10ml, eihän se riitä mihinkään.
*          Se mitä saa käsin lypsettyä tai pumpattua, ei kerro paljonko lapsi saa imettyä itse rinnasta. Imetys  vaatii itseluottamusta kun rinnoissamme ei ole mittaria joka kertoisi montako milliä lapsi söi. Jos maidonriittävyys epäilyttää etkä osaa varmaksi sanoa tuleeko vaippoja tarpeeksi, seuraavana operaationa olisi käydä punnitsemassa lapsi ja katsoa missä mennään.

Lapsi raivoaa rinnalla, huutaa, karjuu eikä katsokaan sinne päin.
*          Rintaraivarit, hetkiä jolloin saattaa kaivata Peltoreita korvilleen. Syitä tähän on lukuisia ja vauva todellakin osoittaa omaavansa oman tahdon jota äiti ei nyt ihan kykene toteuttamaan, mutta pelko pois.
             Syitä voivat olla esim.
*        Suihkutissit (maitoa tulee liian suurella paineella, liikaa kerrallaan ja vauva käytännössä tuntee tukehtuvansa maitoon)
*        Maitoa tulee liian hitaasti, maidonheruminne käynnistyy liian hitaasti (mielikuvaharjoitukset ja rentoutuminen helpottavat)
*        Imetät väärässä asennossa (voi näitä pieniä jotka ovat asento- ja paikkarajoitteisia, hämätä voi imettämällä vaikka seisaaltaan, itse olen valssanut liki pyörryksiin jotta lapsi asettui ja on tullut pompittua jumppapallo kasaan)
*       Lapseen sattuu (voi olla äidin syömä ravinto joka aiheuttaa vatsakipuja tai sammas)

Lisää vaihtoehtoja ja tietoa löytyy Imetystukilistan sivuilta

Se mikä todellakin voi vaikuttaa maidonmäärään on;

* Imettäminen aikataulun mukaisesti. On vanhentunut neuvo imettää 4 tunnin välein tai pitää vieläkin pidempiä imetystaukoja (tässä tulee iso mutta ja poikkeus maidon liikatuotannon ja ns. suihkutissien kanssa, mutta siihen aiheeseen palaan myöhemmin).

* Rintakumin käyttö. Kumi vähentää rinnanpään saamaa ärsykettä ja näin ollen maidoneritys voi vähentyä. Rintakumista olisi hyvä päästä eroon, mutta tiedän kyllä tapauksia joissa kumi on kuitenkin pelastus ja imetys onnistunut. Kumi voi myös mahdollistaa imetyksen sujumisen pulloilun ohella kun lapsi vierastaa paljasta nänniä.

* Tutin käyttö voi vaikuttaa lapsen imuotteeseen, sama pätee myös tuttipullon tuttiosan kanssa, vaikka nyt olen nähnyt kaupoissa myytävän rinnapäätä muistuttavia tuttiosia. Hyvää imuotetta tarvitaan jotta lapsi saa imettyä tehokkaasti ja tarpeeksi maitoa.

* Lisämaidolla on myös omat vaikutuksensa imetykseen; kun lapsi saa pullosta maitoa, hän ei tilaa sitä maitomäärää rinnoilta jolloin rinnat vähentävät omaa tuotantoaan (ellei äiti pumppaa vähintään vastaavaa määrää rinnoista) ja lapsi saattaa mieltää pullon helpommaksi ravinnonlähteeksi kuin rinnat.

Kun sanotaan että kyllä kaikilla maito riittää kun imettää tarpeeksi, nostaa varmasti monen niskakarvat pystyyn. Eihän tuo pidä paikkaansa. Hyvin pienellä osalla äideistä maitoa ei tule laisinkaan, mutta todellista prosenttilukua ei voida tietää. Ja osalla maitoa ei erity tarpeeksi lapsen yksiomaiseksi ravinnoksi. Mutta silloinkin se maito voi riittää osittaisimetykseen. 

Imetys on asia, jonka kanssa kannattaa tehdä töitä, jos kokee sen tärkeäksi, mutta imetys on myöskin asia josta pitäisi voida nauttia. Se että äiti menettää totaalisesti yöunensa, on rikki, hajalla, mikään ei onnistu, ei ole sitä ihanaa imettämistä. Ennen kaikkea meidän äitien on saatava nauttia pienokaisistamme, katsella heidän ihania käsiään, tuijotella niihin kaikkitietäviin silmiin ja kalastella ensimmästä hymyä.Nuo saadaksemme lapselle ei ole väliä tuleeko se maito rinnasta vai pullosta.

Ja ps. kun epäilyttää ja omasta lähipiiristä ei löydy kokemusta tai kaivattua tukea, kannattaa soittaa imetystukipuhelimeen tai käydä vaikka maitolaiturilla (linkit vas. laidassa).